Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.
Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.
Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.
Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.
Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.
